Mitä on ferritiini?
Verestä mitattava ferritiini kuvastaa ihmisen elimistön rautavarastoja. ferritiini arvot mittaamalla saadaan siis helposti tietoa ihmisen rautavarastojen määrästä. Ferritiini on raudan varastoproteiini. Raudan puutetta voidaan selvittää hemoglobiinin mittauksella, jossa matala hemoglobiini viittaa anemiaan.
Ferritiinin tehtäviä elimistössä mahdollistaa raudan kierto elimistössä. Rauta kiertääkin ferritiinin ja transferritiinin sisällä, joilla se pääsee paikkoihin, missä sitä tarvitaan. 10 prosenttia elimistön raudasta kulkee ferritiinin ja 90 prosenttia transferriinin sisällä.
Ferritiini viitearvot
Hyvät ferritiinin viitearvot naisilla 15–125 µg/l. Miehillä arvot voivat olla korkeammat eli 20–195 µg/l. Naisilla on miehiä alemmat viitearvot, mikä johtuu muun muassa kuukautisvuodoista, jonka aikana rautapitoisuus ja ferritiini laskevat verenvuodon vuoksi. Tutkimusten perusteella raudanpuutteen osoittajaksi on hyväksytty ferritiinin raja-arvo 30 µg/l.
Raudanpuutetta on syytä epäillä, jos ferritiiniarvo on alle 15–30 µg/l ja henkilöllä on tyypillisiä raudanpuutteen oireita, joita on esimerkiksi väsymys, sydämentykytys, huimaus, päänsärky ja hiustenlähtö sekä hiusten oheneminen. Lisäksi, jos hän kuuluu raudanpuutteen riskiryhmään (esimerkiksi runsaat kuukautiset, useita synnytyksiä, pitkäaikainen protonipumpun estäjälääkitys, säännölliset verenluovutukset).
Korkea ferritiini
Ferritiini voi usein olla myös koholla. Korkea ferritiini voi oireilla erilaisilla oireilla, jotka saattavat muistuttaa raudanpuutetta ja matalaa ferritiiniä. Raudan liiallinen määrä on harvinainen tila, joten se todetaankin harvoin. Se ei kuitenkaa ole mahdoton, mikä kannattaa pitää mielessä. Rautaa voi kuitenkin kertyä elimistöön, jos sitä imeytyy normaalia enemmän sairauteen liittyen. Toistuvat verensiirrot sekä runsas ja pitkäaikainen lisäraudan käyttö voivat johtaa raudan liialliseen kertymiseen ihmisen elimistöön.
Voiko korkeasta ferritiiniarvosta olla jotain haittaa? Ferritiiniarvo voi kohota esimerkiksi sairauden tai tulehduksen myötä. Korkea arvo voi tuntua esimerkiksi vatsakipuna, sydämen rytmihäiriöinä, heikkouden tunteena, lihaskipuna sekä selittämättömänä väsymyksenä. Väsymys voi näkyä arkipäivässä, esimerkiksi jaksamattomuutena, uneliaisuutena ja väsymyksenä. Korkean ferritiinin syy tulee aina selvittää lääkärin ohjauksessa. Rautaa ei tule syödä lisäravinteena yli suosituksen. Rautalisäravinteet ovat saavuttaneetkin suuren suosion erityisesti kovilla urheilijoilla. Lisäravinteilla pyritään parantamaan suoritusta ja hapenottokykyä. Lisäravinne raudasta voi olla haittoja, kuten vatsan oireet, joita on vatsakivut, ripuli, ilmavaivoja ja turvottelua.
Korkea ferritiini voi johtua elimistön tulehdustilasta tai sairaudesta. Tulehduksia voi olla esimerkiksi maksavauriot, nivelreuma ja muut tulehdussairaudet.
Matala ferritiini ja oireet
Matala ferritiini voi johtua vähäisestä raudan saannista ruokavaliossa. Vähäravinteinen ruokavalio ja yksipuolinen voi aiheuttaa raudanpuutetta. Hyviä raudan lähteitä on esimerkiksi linssit, ruisleipä, tonnikala, parsta, peruna, riisi ja punainen liha. Raudan imeytymistä heikentää taas esimerkiksi kahvi, tee, alkoholi ja maitotaloustuotteet. Lisäksi matala ferritiiniarvo voi johtua raudan menetyksestä verenvuodossa tai lisääntyneestä raudan tarpeesta.
Muita syitä on esimerkiksi:
– Raudan tarve lisääntyy kasvuiässä sekä raskauden aikana sekä paljon liikkuvilla.
– Pitkään jatkunut raudanpuute johtaa anemiaan.
– Vegaanin ruokavalio tai kasvisruokavalio saattaa sisältää vain vähän rautapitoisia ruokia.
– Kasvisten sisältämä rauta imeytyy huonommin kuin eläinkunnan tuotteista saatava hemirauta, mutta toisaalta kasvisten runsas C-vitamiinipitoisuus parantaa raudan imeytymistä. (Ks. raudan lähteet kasvisruokavalioilla)
– Runsas maitotuotteiden käyttö saattaa johtaa siihen, että rautaa ei imeydy riittävästi. Muun muassa maitotuotteiden kalsium heikentää raudan imeytymistä.
– Anoreksiassa saattaa esiintyä muiden ravintoaineiden puutosten lisäksi raudanpuutetta.
– Raudan imeytyminen saattaa häiriintyä myös tiettyjen lääkeaineiden takia.
– Imeytymishäiriöt, kuten keliakia, saattavat aiheuttaa raudanpuutetta. Myös keliakian mahdollisuus olisi hyvä poissulkea raudanpuutteen tutkimusten yhteydessä.
Alhaisen ferritiinin hoito
Matalan ferritiinitason syy tulee aina selvittää oikean hoidon saamiseksi. Ferritiiniarvot pyritään saamaan lähelle normaalia tasoa ensisijaisesti elintavoilla ja suun kautta nautittavalla rautavalmisteella. Erilaisia rautavalmisteita löytyy paljon markkinoilta, joiden vertailu ja laadun selvitys on kannattavaa. Jos raudanpuute johtuu runsaista kuukautisista, on niiden hoito ensisijaista, erityisesti nuorilla. Muutoin raudan runsas menetys jatkuu edelleen, eikä lisäraudan käyttäminen riitä korvaamaan menetettyä rautaa. Muutenkin kierteeseen, jossa rautaa otetaan lisäravinteena koko ajan vain enemmän ei ole hyvä asia eikä kannattavaa.
Rautavarastojen korjaaminen on hidasta ja rautalisää suositellaan käytettävän pitkään ja maltillisesti. Suun kautta nautittavia rautalisiä suositellaankin käytettävän ainakin kuukausia tai jopa 6–12 kuukautta. Tämä kuitenkin vaihtelee tilanteesta riippuen. Suonensisäistä rautahoitoa tarvitaan harvoin, mutta tietyissä tapauksissa se on tarpeen.Terveelle henkilölle suositaan kuitenkin aina ensisijaisesti suun kautta nautittavia rautalisiä. Tarkasta henkilökohtainen ohjeistus kuitenkin lääkäriltäsi.
Ferritiini raskaana olevalla henkilöllä
Raskauden aikana äiti tarvitsee normaalia enemmän rautaa suuremman kulutuksen takia. Raskaana naisen elimistön tulee tuottaa punasoluja myös sikiön tarpeisiin, mikä johtaa lisääntyneeseen raudan tarpeeseen. Tällöin rautaa tarvitaan enemmän. Äidin rautavarastot voivat siksi huveta raskauden myötä, mikä olisi hyvä ottaa huomioon raskauden aikana.
Erityisesti tilanne, jossa naisella on ollut runsaat kuukautiset ja takanaan useita synnytyksiä (ja/tai verenluovutuksia), voi altistaa raudanpuutteelle.
Veren määrä lisääntyy jopa 40 prosenttia raskauden aikana. Veri laimenee, koska veriplasman määrä lisääntyy punasolujen määrää enemmän. Punasolujen lisääntynyt tuotanto vaatii enemmän rautaa hapen kuljetusta varten. Varsinkin loppuraskaudesta sikiön punasolutuotantoon tarvitaan rautaa.
Raskaudenaikainen anemia johtuu yleisimmin raudanpuutteesta. Alhainen hemoglobiini, punasolujen pieni koko ja pienentynyt plasman ferritiinipitoisuus viittaavat siihen.
Raudan lisääntyneen tarpeen lisäksi taustalta saattaa löytyä imeytymishäiriöitä, kuten keliakia. Tämä on kuitenkin harvinaista, mutta ei mahdotonta. Raskauden aikana aloitetaan herkästi rautalääkitys, jos hemoglobiini laskee. Lääkityksen aloittamisesta on aina juteltava lääkärin kanssa!
Voiko alhainen ferritiini aiheuttaa lihoamista?
Raudanpuute aiheuttaa yleisesti yleishyvinvoinnin ja jaksamisen laskemista. Näiden laskiessa ei energiaa riitä aktiivisuuteen ja liikkumiseen. Esimerkiksi hyvän harrastuksen jatkaminen saattaa tuntua vaikealta yleishyvinvoinnin laskiessa. Liikkumisen laskiessa kokonaiskulutuskin laskee, mikä saattaa aiheuttaa lihomista ja painonnousua. Raudanpuute ei siis itsessään aiheuta suoranaisesti lihomista, mutta saattaa vaikuttaa epäsuorasti siihen. Paino ei myöskään automaattisesti putoa korjaamalla raudanpuutteen. Elämäntapojen muuttaminen ja erityisesti ravinnon parantaminen vaikuttaa painoon positiivisesti. Lue lisää laihtumisesta tästä!
Ferritiini verikoe
Ferritiini mittauksen voi tilata, esimerkiksi Puhti.fi sivuilta. Mittauksen tekeminen ei vaadi paastoa. Tulokset mittauksesta saa nopeasti ja helposti. Lue kokemuksia D-vitamiini ja ferritiini mittauksesta tästä! Testiin ei lisäksi tarvitse lääkärin lähetettä. Tuloksia voi kuitenkin käydä läpi yhdessä lääkärin kanssa. Selitykset arvoista ja tavoista, joilla muuttaa niitä saa selkeästi myös Puhdilta.
Lähteet:
– Puhti.fi
– Wikipedia.fi
Kirjoittaja
Innokas fitnessharrastaja ja freelance-kirjoittaja, jolle uuden tiedon hankinta ja oppiminen on sydämen asia. Aina valmiina tutustumaan uusiin tutkimuksiin ja laajentamaan tietämystään.